blank

blank
blankblank



Kulttuuriretki Mänttään  lauantaina 30.8. 2014

Tämän vuoden, 2014, tehtiin Mänttään.  Entiseen tapaan retki
on avoin kaikille auralaisille ja 
ilmoitus matkasta julkaistaan jo
hyvissä ajoin keväällä 
kaikkiin talouksiin jaettavassa 
Aurankukka-tiedotuslehdessä.  
Tämän vuoden retkelle osallistui
46 henkilöä.  Suuri joukko.
Toivo Anttila-toimikunta tarjoaa bussimatkan ja 
opastetut museovierailut, mutta matkalaiset kustantavat 
itse päivän tarjoilut. 
Matkan kohteena olivat Serlachius-museot sekä Gösta että Gustaf. 
Asiantuntevana oppaanamme toimivat Raija Pekkala
ja Lauri Vuohelainen.

GÖSTA

Ensin tutustuimme museo Göstaan, joka koostui vanhasta
Joenniemen kartanosta sekä vasta valmistuneesta palviljongista.
Näimme kartanossa Suomen kultakaudentaiteen helmiä museon
kokoelmasta, kuulimme kartanon ja Serlachiuksen teollisuussuvun
historiasta.  Paviljongissa saimme tutustua modernin taiteen huipputeoksiin
 ja tietysti upouuteen rakennukseen.

Aamupäivän ohjelma päättyi maittavaan lounaaseen ravintola Göstassa.  
Ateria kolmine ruokalajeineen oli kaikkiaan maittava, mutta jälkiruoka
sai matkalaisilta erityistä kiitosta. 
                                                              

   

Lauantai 31.8. on ruuhkainen päivä Joenniemessä.  
Alueella on myös Food Camp-tapahtuma piha-alueen lähiruokatelttoineen
ja paviljongin kokkiluentoineen.  Aulassa odottelemme jonkin aikaa
vuoroamme päästä kierroksille museoihin.


 

Gösta

Göstan kartanon yläkerrassa rikotaan rohkeasti rajoja kokonaistaideteoksella,
jossa kaunokirjalliset tekstit yhdistyvät taideteoksiin ja ripustukseen. 

 













Lue lisää näyttelyistä näistä linkeistä:

http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/21-gostan-ystavat/ 

WP_TEMP_LINK_http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/23-malli-ja-hullu-kuvailija/

Kartanon kultakauden helmistä siirryimme paviljongin näyttelyyn.

Paviljonki

Serlachius-museo Göstan kesän 2014 päänäyttely uudessa paviljongissa
asettaa rinnakkain pop-taiteen kansainväliset ja suomalaiset klassikot. 
Niiden kanssa vuoropuhelua käyvät suomalaisten ja kansainvälisten 
nykytaiteilijoiden teokset.

 







Lounaan jälkeen Gustaf-museoon.

Vaikuttava museorakennus valmistui G.A. Serlachius Osakeyhtiön
pääkonttoriksi vuonna 1934. Vuorineuvos Gösta Serlachius halusi
luoda siitä yhtiönsä käyntikortin. Funktionalismia edustava pääkonttori
koristeltiin maineikkaiden taiteilijoiden töillä ja varustettiin aikansa
parhaalla talotekniikalla.
 

Näyttelyiden aiheet liittyvät historiaan tai melkein mihin tahansa
elämänilmiöön. Usein niillä on yhtymäkohta elämänmenoon pienellä
suomalaisella paperiteollisuuspaikkakunnalla. Museon uuden
perusnäyttelyn pääosassa oli Mäntän ensimmäinen patruuna
Gustaf Adolf Serlachius. Uhkarohkeista liiketoimistaan tunnettu Serlachius
kuului suomalaisen paperiteollisuuden uranuurtajiin.
Museo on nimetty tämän särmikkään persoonan mukaan. 

Gustaf-museossa pääosassa ovat tarinat. Uteliaat ja yllättävät näyttelyt
avautuvat kävijöille draamaa ja eri medioita hyväksi käyttäen. Museo on
niittänyt mainetta ja saanut palkintoja omintakeisilla näyttelytoteutuksillaan. 

















   Paperiperkele

Paperiperkele tarjoaa kävijöille vahvasti dramatisoidun näyttelykokemuksen.
Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachiuksen tarina kuljettaa katsojat kahdeksan
kohtauksen reitillä tunnelmasta toiseen. Niissä puheenvuoron saavat
Serlachius itse, hänen perheensä, vihamiehensä ja ystävänsä.



Lue lisää:

WP_TEMP_LINK_http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/1-paperiperkele/

Mäntästäkö kulttuuripääkaupunki?

 

No ei, Turkuhan voiton nappasi 2011, mutta hankkeesta ja Mäntän
kulttuurikaupungista löytyy asiaa tästä linkistä.

WP_TEMP_LINK_http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/2-gustafin-enkelit-operaatio-taidekaupunki/

Yksi kuva vielä ja sitten kotiin

 
 


Kauniissa säässä saimme taas retkemme tehdä.  Ensi vuodenkohdetta
ei ole vielä hahmoteltu.  Matka toteutettaneen samaan tapaan kuin
aikaisemminkin.

Hyvää vuoden loppupuolta kaikille!

 

 

__________________________________________

Kulttuuriretki Kemiönsaarelle 31.08.2013

Vuoden 2013 Toivo Anttila-toimikunnan järjestämä kulttuuriretki suuntautui
Kemiönsaarelle. Tavan mukaan ilmoitus retkestä oli kaikkiin auralaisiin talouksiin
jaettavassa Aurankukassa, kunnan tiedotuslehdessä kuntalaisille.
Retki on kaikille avoin ja tänä vuonna retkelle osallistui 34 henkilöä.

Retken aiheena oli "Amoksen jalanjäljissä" 

Amos Anderson
syntyi 3. syyskuuta Kemiössä ja kuoli 2. huhtikuuta 1961 Dragsfjärdissä.
Hän oli suomalainen liikemies,
lehdenkustantaja, kansanedustaja ja mesenaatti eli taiteen tukija.
Hän testamenttasi  omaisuutensa Konstsamfundetille, joka mm. pitää yllä
Amos Andersonin taidemuseota Helsingissä ja Söderlångvikin kartanoa
Kemiönsaarella Dragsfjärdissä. 

Tutustumiskohteina olivat Sagalundin museo ja Amos Andersonin aikanaan
isännöimä  Söderlångvikin kartano sekä Kemiön kirkko.  Asiantuntevina
oppainamme toimivat Jarmo Kujala Sagalundissa ja Marjatta Grenman
Söderlångvikissä ja Kemiön kirkossa.

 

Oppaamme Jarmo Kujala kätteli ja toivotti kaikki retkeläiset henkilökohtaisesti
tervetulleiksi Sagalundiin.  Sagalundiin tutustumisen aloitimme kahvilla Cafe Adélessa,
kävimme museokaupassa ja monipuolisessa näyttelyssä päärakennuksen yläkerrassa.  


 



 




 

 
Pienoismalli Villa Sagalundista, rakennuksesta, joka on olemassa Sagalundin museokylässä.  
Villa Sagalund on rakennettu 1911 ja rakennus kertoo asukkaidensa, kahden kemiöläisen
kulttuuripersoonan Nils Oskar Janssonin ja Adéle Wemanin elämästä.  

___________________________________________________________________

Lähdimme kävellen Sagalundin puistoon 


Jansson perusti Sagalundin museon vuonna 1900. Museopuisto on kuin pieni kylä kylässä,
missä kesäisin voi tutustua mm. koulunkäynnin historiaan, käräjälaitoksen tapahtumiin ja
maalaistalon elämään. Ulkomuseo on myös kasvitieteellinen museo.


 

 


Koulussa istuimme vanhaan malliin hiljaa, viitattiin, noustiin vastatessa ylös, niiattiin
ja puhuttiin selvästi ja kuuluvasti mitä karttakepillä taululta näytettiin.
Aakkoset kuulusteltiin.  Opettelemista oli vanhoihin hyviin tapoihin, vaikka lähes kaikki
olimme niitä omana kouluaikanamme joutuneet noudattamaan. Suvivirren veisuu meni
muuten hyvin, mutta opettajan (oppaamme Jarmo Kujala) kanssa meillä ei ollut samoja
sanoja.  Virsikirjoja on aikojen kuluessa uudistettu siis useamminkin.

Kaunis kesäsää teki tutustumisen ulkomuseoalueeseen mukavaksi.

 
Maitolaituri, ennen niin yleinen rakennelma tien varsilla.

 
Harakka, tuulimylly, joka otettiin mukaan, kun muutettiin muualle.


Häpeäpaalu Kemiön vanhan käräjätalon edessä.  Tämä laite kirvoitti kielet
monenmoiseen keskusteluun. Voisiko sillä olla edelleenkin käyttöä?

 

Tuvan pimeydessä

ja valoisalla ikkunalla

 
Katsellaan kohti Villa Sagalundia, Nils Janssonin ja Adéle Wemanin taloa.
Sinne päästään sisään tutustumaan.


Adélen puolelta

 


Nilsin puolelta




__________________________________________________________________
Labbnäs

Sagalundin jälkeen ajoimme Labbnäsin Lomakotiin lounaalle saaristolaispöytään.  
Amos Anderson lahjoitti aikanaan entisen emäntäkoulun Dragsfjärdin Martoille,
jotka edelleen ylläpitävät mainiota loma- ja ruokapaikkaa.  Nälkä oli jo niin kova,
että Labbnäsistä ei tullut otettua kuin yksi kuva, rantasauna, joka on Dragdsfjärd-järven rannalla.


__________________________________________________________________

Labbnäsistä matka jatkuu Söderlångvikiin. 

 


Söderlångvikin ja Amos Andersonin vaiheita meille selvitti Marjatta Grenman,
loistava kultamerkkinen oppaamme.
Taustalla näkyy kartanon viljelyaluetta tuhansine omenapuineen.
Omenaviljelyksessä on kaikkiaan 23 hehtaaria.
Omenatarha on yksi maamme suurimmista.







Tässä olemme kulkeneet jo puutarhurin asunnon ohi, nähneet sivuvasemmalla tilanhoitajan
entisen asunnon ja saapuneet Amos Andersonin autotallille. Opastushetki, oppaan takana
tosiaan autotallin seinä.  Kuvapatsaat ovat jääneet yli Svenska Teaternin rakennuksesta,
joka oli AA:lle "oma teatteri".

 



Lähestymme jo Söderlångvikin kartanoa, mutta kierrämmekin rakennukseen poikkeuksellisesti
rannan kautta.  Olemme harvinainen seurue, kun meillä on aikaa.  Kuulimme sen jo edelliseltäkin
oppaaltamme. Mielellämme halusimme nähdä enemmän kuin tavallisesti on mahdollista nähdä.




Rannan puolelle kartanon pihalle valmisteltiin illan tapahtumaa, kesän päättäjäistilaisuutta.
Muinaistuli sytytetään klo 20. Monin paikoin tapahtumaa vietetään Venetsialaisten nimellä.






Aurinkokello näyttää olevan puoli neljä. Kesäaikaan siirtäminen ei käy kätevästi.


Pääsisäänkäynnin istutuksia. 




 





 




Talon isäntä

 
Kiinnostuksen kohteena Marcus Wallenbergin tuoma lahjakello



___________________________________________________

Sitten siirryimme yläkertaan.  Istuttiin leppoisasti ja kuunneltiin suurella mielenkiinnolla Marjatta Grenmanin tarinoita Amos Andersonin huikeasta elämäntarinasta.






Ja takaisin kohti Kemiötä.  Matkamme jatkui vielä Kemiön kirkkoon.


____________________________________________________



____________________________________________________

 

Kaunis sää suosi retkeämme tänä vuonna. Monet retkeläiset olivat käyneet
Söderlångvikissä aikaisemminkin, useat jopa tämän vuoden toukokuussa,
mutta paikka tarjoaa nähtävää ja Amos Andersonin elämäntarina kuultavaa
moneksikin kerraksi.  "Minne mennään ensi vuonna?" oli kysymys,
mikä esittettiin paluumatkalla useaankin kertaan.  Vielä ei vastaus ole valmiina,
mutta talven mittaan tutkaillaan mielenkiintoisia kohteita.  Nähdäänhän ensi vuonnakin?

 

 ___________________________________________________________________ 

Kulttuuriretki Hankoon 01.09.2012

 

Toivo Anttila-toimikunta järjesti kaikille avoimen retken Hankoon.
Ilmoitus retkestä oli kevään Aurankukassa, kunnan tiedostuslehdessä kuntalaisille,
joka jaetaan jokaiseen auralaiseen talouteen.

Retkelle osallistui 47 henkilöä.

 

Retken teemana oli Mannerheim Hangossa. 

 

Hangon vierailu aloitettiin kahvila-ravintola Neljän Tuulen Tuvalta, missä nautittiin
aamukahvi ja maukas lohileipä. 
Neljän Tuulen Tupa on 1920-luvulla ollut 
kenraali C.G.E. Mannerheimin omistuksessa. 

 

  

 

 

 

Retki jatkui kiertoajelulla Hangossa.  Luontevana ja osaavana oppaana oli Anita Valmiala. Hangon museossa tutustuttiin näyttelyyn "Hymyilevä kenraali - Mannerheim Hangossa".  Oppaana oli  museonjohtaja Marketta Wall. Näyttelyn näkökulmana oli kenraali yksityishenkilönä.


 

 

 


 

 



 

 
 
 
 
_____________________________________________________

Buffet-lounas nautittiin legendaarisella Hangon Casinolla.  

 

________________________________________________________

Matka jatkui vielä Anita Valmialan opastamana Hangon historiaan tutustuen.

Moskovan rauhassa 12.3.1940 Suomi joutui luovuttamaan Hankoniemen ja Hangon kaupungin Neuvostoliitolle merisotatukikohdaksi. 

Jatkosodan sytyttyä Hangon alueella oli erilaisia yhteenottoja. Suomalaiset eivät kuitenkaan ryhtyneet suurimittaiseen offensiiviin. Venäläiset vetäytyivät Hangosta 2.12.1941. Kaupunki jätettiin voimakkaasti miinoitetuksi, mikä aiheutti varotoimenpiteistä huolimatta useita vahinkoja. Hangosta luopuminen vahvistettiin lopullisesti Pariisin rauhansopimuksessa 1947.  

 

 

____________________________________________________________ 

Matka jatkui bussilla kaupungintalon taidegalleriaan, joka oli viimeinen tutustumiskohde Hangossa.

 

 

 

 

 

 

 

Auringostaan ja hiekkarannoistaan tunnettu Hangon rantakaupunki ei näyttänyt aurinkoisia kasvojaan.  Vettä satoi kaiken aikaa, mutta kaupunki ja sen historia tulivat tutuksi.  Monille käynti kaupungissa oli ensimmäinen, mutta halu tulla uudelleen jäi kytemään mieleen.  Millainen olisikaan aurinkoinen, kesäinen Hanko.

 

 

 

Nähdäänkö ensi kesänä? 

_______________________________________________________ 

 

 

 

Kulttuuriretki Villa Maireaan 27.08.2011

Toivo Anttila-toimikunta järjesti kaikille avoimen retken Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Maireaan Porin Noormarkkuun.  Retkelle osallistui 20 henkilöä. 

Oppaana Villa Maireassa toimi Marjatta Huuhka Villa Mairea-säätiöstä. Kuvaaminen kohteen sisätiloissa oli kielletty, mutta piha-alueella sai kuvata vapaasti. Villa Maireaan pääsee tutustumaan vain ennalta sovitun opastetun ryhmän mukana.

Ryhmämme saapumassa Villa Mairean pihaan.

Villa Mairean sisääntulopiha

Vuosi 2010

Toivo Anttilan syntymästä 100 vuotta 2010.

Juhlavuoden ohjelmana toteutettiin:

Syntymäpäiväkakkua ja filmiesitys

9.12. 2010  tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta Toivo Anttilan syntymästä.  Syntymäpäivän kunniaksi tarjottiin kakkukahvit ja Toivo Anttilan filmiesitys Aurasalissa klo 18.00.  Kiitos tapahtumaan osallistuneille.

Tervehdyskäynti haudalla

Klo 17.00 toimikunta kävi Toivo Anttilan haudalla Auran hautausmaalla tervehdyskäynnillä sytyttäen kynttilän ja laskien haudalle havuseppeleen. Oman kukkatervehdyksensä toivat Toivo Anttilan kuvaajaystävät puheenjohtaja Pertti Kansa ja edellinen puheenjohtaja Mauri Lindfors Turun Elokuvaajista.  Haudalla laulettiin Maa on niin kaunis-virsi.  Haudalla puhuivat Toivo Anttila-toimikunnan puheenjohtaja Hannele Tanner-Penttilä sekä Turun elokuvaajien puheenjohtaja Pertti Kansa

Turun Kameroiden juhlanäyttely

4.-31.12.2010 Auran kirjaston näyttelytilassa oli esillä Turun Kameroiden 80v.-juhlanäyttely,  missä esillä myös Toivo Anttilan valokuvia.

Topi-visa ratkennut:

31.01.2010 päättyneen näyttelyn yhteydessä toteutettiin Topi-visa sekä Auran kunnan nettisivuilla että kirjaston näyttelytilassa ollein vastauslipuin.  Kaikkiaan visaan osallistui 28 henkilöä.  Arvonta suoritettiin Auran kirjastossa.  Onnettareksi pyydettiin kirjastoon asioimaan poikennut Merja Toivonen.  Palkintona olleen TA:n grafiikatyön "Louhoksella" voitti

Tuomas Leinonen Marttilasta           Onnea!      Kiitos kaikille osallistujille.

Kameralahjoitus kouluun

3.11.2010 Juhlavuoden kunniaksi Toivo Anttilan testamenttivaroin muistettiin myös Auran koululaisia. Yhtenäiskoulun kuvataideopetuksen käyttöön hankittiin 4 digitaalista järjestelmäkameraa sekä Topin aikanaan hankkima digitaalinen videokamera. Näin haluttiin kunnioittaa Topin muistoa valokuvaajana ja elokuvan tekijänä.  Kamerat ovat pääsääntöisesti käytössä yhteinäiskoulun kuvataideopetuksen käytössä, missä toimii vakituinen kuvataideopettaja.  Kameroita voidaan tarpeen mukaan lainata Kirkonkulman koululle, jos siellä järjestetään valokuvauskurssi.

 

Topin lahja Auran kultturitoimelle

Toivo Anttila-toimikunta on hankkinut Toivo Anttilan testamenttivaroin Auran kirjaston näyttelytilaan vitriinit, joiden avulla voidaan saada monipuolisesti esille Toivo Anttilan elämästä kertovaa aineistoa.   Vitriinit jäävät pysyvästi näyttelytilaan ja niitä voidaan käyttää myös muiden näyttelyiden esillepanoon.  Lisäksi hankittiin alumiiniset julisteiden ja kuvien ripustuslistat, jotka jäävät pysyvästi näyttelytilan käyttöön eri näyttelyihin.             

 4.1.-31.1.2010 Toivo Anttilan elämänkaarinäyttely Auran kirjaston näyttelytilassa

Toivo Anttilan syntymästä 100 vuotta-näyttely

Näyttely aloitti juhlavuoden tapahtumasarjan.  Näyttelyssä oli esillä tauluja Eila Anttila-Nurmen kokoelmasta ja hänen kokoamansa runsas valokuva-albumi Toivo Anttilan elämänkaaresta sukulaisperheen näkökulmasta. 

4.6.2010 Veteraaneille ja apujoukoille järjestettiin kulttuuriretki Someron Hiidenlinnaan ja Somerolle. 

Mukana 26 matkalaista.  Tutustuimme Hiidenlinnan jykeviin, taidokkaasti ja omaperäisesti toteutettuihin rakennuksiin.

            

  

 


Valokuvanäyttely Kuvia Toivon tapaan...   kuvia auralaisista juhlatilaisuuksista 1950-70-luvuilta

Näyttely oli esillä kirjaston näyttelytilassa 9.1.-30.1.2009

 

 Taidenäyttely Kuvia Toivon tapaan 2008... öljyvärimaalauksia 1970-1990-luvuilta

Näyttely oli esillä 3.1.-31.1.2008 Auran kirjaston näyttelytilassa.

 

Kuvia Toivon tapaan.. valokuvanäyttely 2007

Näyttely oli esillä tammikuun 2007.



Virtuaalimuseon avajaiset

Virtuaalimuseon avajaiset olivat suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2007 klo 12.00 Aurasalissa.  Virtuaalimuseo Toivon tapaan-hankkeen projektipäällikkö, HuK Ari Vilen kertoi taitelija Toivo Anttilan elämän vaiheista ja Toivo Anttila toimikunnan puheenjohtaja Hannele Tanner-Penttilä esitteli museon.

Tilaisuus järjestettiin päivällä niin, että koululaisillakin oli mahdollisuus tutustua Toivo Anttilan perintönä Auran kunnalle jättämään paikallishistorialliseen aineistoon..  Kaksi luokkaa opettajineen osallistui tilaisuuteen.

Tilaisuus oli avoin kaikille.  Lehti-ilmotuksen perusteella oli joukko kuntalaisia lähtenyt kuuntelemaan ja katselemaan, mitä vasta avatusta museosta on mahdollista löytää.

Erityisen kiinnostuneina ja aina myös uutta tietoa tuovina paikalla olivat Turun Elokuvaajien edustajat Mauri Lindfors, Jukka Mäkilä ja Pertti Kansa.  He kaikki ovat Topin harrastekavereita ja hyviä ystäviä.  Pertti Kansa on muuntanut Toivo Anttilan filmit DVD-muotoon.

Museon esittelytilaisuus palveli myös hyvin Auran sivistystoimen alaisen kulttuuritoimen tiedonvälitystä.  Oli hienoa saada esitellä hankkeen lopputuotos samaan aikaan sivitysjohtajalle, kirjastotoimenjohtajalle  ja kirjastonhoitaja-kulttuurisihteerille.

 

 

Toivo Anttilan filmiesitys

 

oli Auran markkinoiden aikaan lauantaina 10.3.2007 klo 14.00 Aurasalissa.

Tilaisuuteen oli saapunut n. 80 katsojaa.

Lyhytelokuvien lisäksi Hannele Tanner-Penttilä esitteli myös 28.2.2007 avatun virtuaalimuseo Toivon tapaan. Tilaisuudessa katsottiin mm. filmit: Toivo Anttilan 70-vuotisjuhlanäyttely v. 1980, Kyrön kisat v.1955, Kelirikko 1953-55?, Kokkojuhla 1958, Uimahyppyjä, Unijuomaa, Jäiden lähtö, Huhtikuun uimarit, Lastuja.

Filmiesitysten tarkoituksena ei ole yksistään näyttää Toivo Anttilan filmejä vaan käydä keskustelua yleisön kanssa ja kartuttaa tietoa filmien kuvaamista tapahtumista ja tunnistaa filmeissä esiintyviä henkilöitä.  Muutamia filmejä oli näytetty jo aikaisemminkin yleisöesityksessä, mutta tälläkin kerralla uutta tietoa karttui.

Samoin yleisöä rohkaistiin kertomaan pieniäkin muistoja ja tarinoita Toivo Anttilasta virtuaalimuseon muistelulaatikkoon.  Tavallista kirjepostia otetaan myös mielellään vastaan. Postin voi osoittaa Toivo Anttila toimikunnalle Auran kirjastoon.

Yleisön toiveena oli, että vaikka filmit tulevat lähiaikoina kirjastoon lainattavaksi, vielä järjestettäisiin yleisöesityksiä.  Toive tullaan toteuttamaan, aika ilmoitetaan myöhemmin.

 

 

 

blankblank

   

© 2006 Auran Virtuaalimuseo - Sivuston toteutus Trival Oy

blank