blank

blank
blankblank


Toivo Anttila


Toivo Anttilan oma kuva.


Tämä Toivo Anttilan grafiikkatyö on pieni kooltaan mutta suuri sanomaltaan. Se vahvistaa  mestarillisesti niin tämän niukan tekniikan mahtavat mahdollisuudet kuin Anttilan ihailtavat kyvyt kertoa pelkistäen asiansa. Ketun ilme ja ilmiasu kirvoittavat katsojasta ehdan empatian. (Kuvatekstit Kari Nummila)


Kameralla ja piirtimellä

Auralainen Toivo Johannes Anttila oli syntynyt 9.12.1910 Pöytyällä ja kuoli 3.9.2001. Kyllä Toivo Anttila on ikänsä Aurassa asunut. Auran kunta on maamme itsenäisyyden ajan ikäinen. Toivo Anttila syntyi Venäjän vallan aikana, jolloin nykyinen Aura oli vielä Pöytyän suurpitäjää. Toivo Johannes Anttila eli vaihtelevan nuoruuden. Hän kävi kansakoulun ja aloitti itsenäistymisen renkipoikana. Vuonna 1933 hän päätyi ajatuksissaan siihen, että renkipojan elämä sellaisenaan ei inspiroinut. Hän haki Turun Taideyhdistyksen Piirustuskouluun oppilaaksi. Opiskelukustannuksia ja elämäänsä ylläpitääkseen Toivo toimi viilarina. Taatakseen toimeentulonsa, hän piti opiskelusta eräänlaisen sapattivuoden. Vuonna 1935 hän meni uudelleen Piirustuskouluun ja sai päästötodistuksen. Tähän päästäkseen hän oli työskennellyt sapattivuotensa nahkatehtaalla.

Taiteilijamatrikkeli, jossa on Topin nuoruudenkuva, kertoo seuraavaa. -Toivo Anttila on käynyt Turun Taideyhdistyksen Piirustuskoulun. Hän on asetelma-, henkilö-, maisema-, sisäkuvamaalari sekä graafikko (etsaus). Teoksia ensi kerran Turussa 1936. Osallistunut suomalaisen grafiikan näyttelyyn Lontoossa 1938. Osallistunut näyttelyyn myös Oslossa. Ragnar Unger toimi Topin opiskeluaikana Turun Taideyhdistyksen Piirustuskoulun rehtorina. Häneltä Topi kertoo saaneensa paljon vaikutteita. Muina opettajina olivat Theodor Schalin, taidegraafikko Anders Holmqvist ja häntä seurannut Harry Henriksson. Henriksson oli Topin mukaan hyvä neuvomaan, vaikka välillä kieli tuottikin ongelmia. Henrikssonin äidinkieli oli ruotsi. 30-luvulla Turussa oli vain yksi varteenotettava näyttelypaikka. Se oli Turun Taidemuseo. Ensimmäinen galleria, Irmelin, tuli vasta sotien jälkeen.
Toivo Anttila ajatteli, että maalaustaiteella ei elä, mutta sitä voi harrastaa. Siispä hän meni Asa-radioon töihin taideopinnot päätettyään. Sodan vuodet tulivat väliin ja sekoittivat Topinkin elämänkeitosta, kuten monen muunkin tuohon aikaan. Tuo aika näkyy joissakin Toivo Anttilan grafiikantuotteissa hyvinkin voimakkaana.

Sodan jälkeen Toivo Anttila meni vielä Asa-radioon töihin, mutta hän otti aina pieniä pausseja töistä ja kokeili maalaushommia. Lopulta hän päätti pitää oman näyttelyn. Näyttelykaverikseen hän pyysi Rauno Lammelan, jonka kanssa hän piti yhteisnäyttelyn myös niinkin myöhään kuin 1986. Nyt oli kuitenkin vuosi 1948. Näin kertovat tuosta 1948 näyttelystä senaikaiset lehtiarvostelut.
-Irmelin-taidehallissa avattiin sunnuntaina auralaisen Toivo Anttilan ja turkulaisen Rauno Lammelan maalausten näyttely. Näyttelyssä on 26 Anttilan ja 17 Lammelan työtä. Yleisvaikutelma näyttelystä on myönteinen. Toivo Anttilan töissä on väriä ja elämää. Tosin niissä ei vielä ole kaikkia kypsän taiteen tunnuksia, mutta ne osoittavat, että Anttilasta saadaan vielä tulevaisuudessa kuulla paljon.
Eräs kriitikko kirjoitti, että Toivo Anttilan teoksissa on osaltaan primitiivinen leima ja sellaisenaan se varmasti läheltä kuvastaa myös tekijän oleellista panosta. Hänen väreissään on voimakkaita väritehostuksia, osaksi rajujenkin vastakohtien vuorottelua. Kritiikki vuoden 1948 näyttelystä kertoo, että Anttilalla on vahva tulevaisuus maalarina.

Samana vuonna Toivo Anttila osallistui Aurassa meijeritalossa Auran seurakunnan partiolippukuntien kannatusyhdistyksen järjestämään "Auran kotien taidetta"-näyttelyyn. Kunnallinen Viikkolehti kirjoitti, että näyttely oli harvinainen maaseutuoloissa ja ensimmäinen laatuaan ainakin näillä seuduilla. Näyttelyn avauksen suoritti maisteri Osmo Vuoristo. Näyttelyn esitti taiteilija K. Rautiainen. Esillä oli 122 teosta 73 eri taiteilijalta. Oli E. Muukka, A. Uotila, A. Heickell, I. Ruokokoski, V. Soldan-Brofeldt, V. Vesterholm y.m. Näyttelyn veistoskokoelmasta erottuivat Wäinö Aaltonen, Y. Liipola, J. Mäntynen ja J. Takanen. Tämän näyttelyn yhteydessä oli Toivo Anttilan oma näyttely. Myytävien Topin töiden tuloista 25 % meni Auran partiomajan hyväksi. Lisäksi Topin 3 työtä arvottiin yleisön kesken. Näyttelykokonaisuus oli menestys.

Näin alkoi Toivo Anttilan taiteilijataival. Hän maalasi, mutta maalaaminen tahtoi kuitenkin jäädä sivuseikaksi. Hän hankki pääasiallisen elantonsa työskentelemällä eri tuotantolaitoksissa. Oskari Tuomi, Raision Vehnä ja Jousi olivat hänen jokapäiväisen toimeentulonsa tukipilareita. Toisesta harrastuksesta kasvoi kuitenkin hänen varsinainen ammattinsa. Valokuvaus. Hänellä oli kamera jo rippikouluikäisenä. Hän seurasi muiden kuvaajien tuotantoa eikä oikein pitänyt näkemästään. Vähitellen tuli tiedoksi, että Toivo Anttila ottaa laadukkaita kuvia ja tilauksia kuvauksiin alkoi tulla. Kuvaajaksi ajautuminen tapahtui vähitellen. Tässä ammatissa hän toimi noin 25 vuotta. Hän luuli jäävänsä vapaampaan ammattiin valokuvaajaksi, jossa voi samalla harrastaa grafiikkaa. Hän sanoo erehtyneensä.

Anttila otti lehtikuvia. Kulki papin mukana kuvaamassa häitä, hautajaisia ja rippijuhlia. Hautajaisten kuvaamisen hän koki raskaana. Hän päätti siirtyä pelkästään graafikoksi ja maalariksi, kun eläkeikä koittaa. On alueemme onni, että Toivo Anttila on toiminut kuvaajana noinkin pitkän ajan. Toivo kuvasi kaikkea, ei ainoastaan juhlahetkiä. Hänen kameransa on tallentanut ainutlaatuisen ja arvokkaan osan tämän alueen historiaa. Kaitafilmille hän on tallentanut Kyrön raveja, mäki- ja hiihtokilpailuja y.m.
Kaitafilmistä. Hän totesi kerran, että kaitafilmaus voisi olla kiinnostava taiteenlaji. Niinpä ollessaan Turun Kameroiden yhdistyksen kokouksessa hän kuuli, että on perusteilla kerho nimeltä Kaitaelokuvaajat. Tämä tapahtui vuonna 1954. Hänestä tuli Turun Kaitaelokuvaajien perustajajäsen. Toivo Anttila antautui uudelle harrastukselleen. Tämä harrastus on kantanut hedelmää. Topin kaitaelokuva "Lastuja" tuli toiseksi Turun ja Tampereen kaitafilmaajien kilpailussa. Yksi esimerkki Topin taidoista. Hänen monissa kaitafilmeissään on hänen omaa tuotantoaa mukana, esim veistoksia. Hänen kuvauksensa on tiivistä ja siinä on aimo annos huumoria ja yllätyksellisyyttä. Toivo Anttila on kaikkinensa käsistään taitava. Omalla sorvillaan hän on valmistanut lukuisat työssään tarvittavat metalliosat.

Vuosikymmenien koetut kuva-aiheet ovat olleet Toivo Anttilan kuvataiteen ehtymätön aarreaitta. Niistä hän on tehnyt omannäköisiään ja tuntemuksellisiaan grafiikkaa ja maalauksia. Tämän lisäksi myös veistoksia. Aikoinaan hän teki enimmäkseen metalligrafiikkaa ja siinä sivussa jonkin verran öljyväritöitä. Myöhemmin, eläkkeelle siirryttyään, Anttila on keskittynyt puupiirroksiin, linotekniikkaan ja kuparikaiverrukseen. Luonto ja eläimet ovat tärkeällä sijalla hänen kokonaistuotannostaan.
70-vuotisnäyttelyn Toivo Anttila piti Auran kunnantalossa, 80-vuotisnäyttely hänellä oli Kolmessa Kolikossa Riihikoskella. 85-vuotisnäyttely oli Brahen Galleriassa Turussa. Galleristi Jaakko Huhtanen on ollut Anttilan taiteen arvostaja jo kauan. Hän keräsi Anttilan töitä näyttelyyn, taiteilijan täyttäessä 90 vuotta.

Yhteisnäyttelyiden lisäksi Toivo Anttila, Topi, on järjestänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä. Hänen tuotantoaan on eri yhteiskunnallisten laitosten kokoelmissa. Myös kuvataidetta tallentavissa alan kokoelmissa. Yksityiskotien seinillä Toivo Anttilan taide on aina ollut arvopaikalla. Hänen töissään on läheisyyttä, persoonallisuutta, "Toivomaisuutta", josta on aina pidetty. Lisäksi vankkaa ammattitaitoa.

Tauno Tauriainen

blankblank

   

© 2006 Auran Virtuaalimuseo - Sivuston toteutus Trival Oy

blank