AURA 100 VUOTTA KULTTUURIKIERROS SUNNUNTAINA 27.8.2017
Kulttuurikierroksen kohteet:
Veikko Mellasen patsaspuisto, Evakkokivet sekä Koskipirtti ja Museotalo.
Retken opas Ari Vilén kertoo Auran kulttuurikohteista ja paikallishistoriasta.
Retkellä tarjotaan kahvit & Aura 100 vuotta logoleivokset.
Matkalla Mellasen patsaspuistoon Aurajoen rantojen seuraillen
Perillä ollaan
Tästä päivitys jatkuu lähiaikoina. (:
Kulttuuriretki Raumalle la 27.8.2016
Aloitamme Rauman kierroksen Rauman taidemuseosta oppaan johdolla.
Museo on Hauenguanon alueella, joka on Unescon maailmanperintökohteisiin
kuuluvassa Vanhassa Raumassa sijaitseva aukio. Alueen gallerioihin ja putiikkeihin on mahdollisuus tutustua jalan, koska alue on pieni.
Museossa pääsemme tutustumaan pysyvästi esillä olevaan Eino Valtosen kokoelmaan.
Tässä lahjoituskokoelmassa on teoksia Suomen taiteen kultakauden taiteilijoilta. Vaihtuva näyttely Rauma Biennale Balticum puolestaan esittelee ajankohtaista nykytaidetta Itämeren alueelta.
Rauman Pyhän Ristin kirkko on myös kävelymatkan päässä ja tutustumiskohteemme kävelyyn innostuneille.
Kuvat: Äärimmäisenä oikealla keraamikko Kerttu Horilan luoma naishahmo, joka on suosittu kuvauskohde.
Villa Tallobo
Vanhan Rauman alueelta ajamme lounaspaikkaamme Villa Tallbohon,
keskustan ulkopuolella, missä saamme nauttia maittavan lounaspöydän antimista vähän kaupungin
Lönnströmin kotimuseo
Lounaan jälkeen oppaat odottavat meitä kotikäynnille.
Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo esittelee raumalaisen tehtailijapariskunnan ainutlaatuisen edustuskodin ja taidekokoelman. Koti avattiin museona vuonna 1988.
Kotimatkalle Kauttuan Klubin kautta
Kahvihammasta alkoi kolottaa ennen kuin ehdimme kotiin. Poikkesimme kahville viehättävään miljööseen vanhalle ruukkialueelle Kauttuan Klubille.
Kulttuuriretki Hämeenlinnaan la 29.8.2015
Valmiiksi suunniteltu ja yksityiskohtiaan myöten valmiiksi sovittu Hämeenlinnan retki oli vähällä peruuntua, kun matkanjohtaja ja TA-toimikunnan pj. Hannele Tanner-Penttilä joutui äkillisesti sairaalahoitoon irroneen silmän verkkokalvoleikkauksen vuoksi. Onneksi TA-toimikunnan jäsen Tuula Vairinen tarttui rohkeasti matkanjohtajan tehtävään ja retki toteutui.
Hämeenlinnan ohjelma:
Tutustuttiin oppaiden johdolla Jean Sibeliuksen syntymäkotiin, Hämeenlinnan taidemuseoon ja kiertoajelulla kaupunkiin. Sibeliuksen 150-juhlavuoden kunniaksi säveltäjämestarin syntymäkodissa on nähtävillä taiteilijaamuotokuviin painottuva Sibelius valokuvassa-näyttely.
Hämeenlinnan Taidemuseon Engel-talossa on Martta Wendelinin näyttely. Näyttely esittelee Martta Wendelinin kuvittajana ja taidemaalarina. Mukana ovat taiteilijan valloittavimmat ja tunnetuimmat kuvitukset 1920-1950 -luvuilta. Se myös valottaa Wendelinin tuotannon tuntemattomampaa puolta, maalauksia, jotka jo aikaan jäivät laajalle levinneiden kuvitusten varjoon.
Hämeenlinnan Taidemuseon Lohrmann-rakennuksessa on esillä mittava kokoelmanäyttely: Näkökulmia eri vuosikymmenille. Näyttelyssä on kaikkiaan 105 teosta, pääpaino on maalaustaiteessa. Kokonaisuudessa kuljetaan 1850-luvulta 1960-luvun loppuun ja vieraillaan myös nykytaiteen parissa. Studiossa on esillä Laila Karttusen tekstiilitaidetta. Lounas nautitiin Piparkakkutalossa ja iltapäiväkahvit Laurellin leipomokahvilassa.
Hämeenlinnan matkasta ei ole kuvia.
Kulttuurimatka Mänttään lauantaina 30.8.2014
Tämän vuoden, 2014, tehtiin Mänttään. Entiseen tapaan retki on avoin kaikille auralaisille ja ilmoitus matkasta julkaistaan jo hyvissä ajoin keväällä kaikkiin talouksiin jaettavassa Aurankukka-tiedotuslehdessä. Tämän vuoden retkelle osallistui 46 henkilöä. Suuri joukko. Toivo Anttila-toimikunta tarjoaa bussimatkan ja opastetut museovierailut, mutta matkalaiset kustantavat itse päivän tarjoilut. Matkan kohteena olivat Serlachius-museot sekä Gösta että Gustaf. Asiantuntevana oppaanamme toimivat Raija Pekkala ja Lauri Vuohelainen.
GÖSTA
Ensin tutustuimme museo Göstaan, joka koostui vanhasta Joenniemen kartanosta sekä vasta valmistuneesta palviljongista. Näimme kartanossa Suomen kultakaudentaiteen helmiä museon kokoelmasta, kuulimme kartanon ja Serlachiuksen teollisuussuvun historiasta. Paviljongissa saimme tutustua modernin taiteen huipputeoksiin ja tietysti upouuteen rakennukseen.
Aamupäivän ohjelma päättyi maittavaan lounaaseen ravintola Göstassa.
Ateria kolmine ruokalajeineen oli kaikkiaan maittava, mutta jälkiruoka
sai matkalaisilta erityistä kiitosta.
Lauantai 31.8. on ruuhkainen päivä Joenniemessä.
Alueella on myös Food Camp-tapahtuma piha-alueen lähiruokatelttoineen ja paviljongin kokkiluentoineen. Aulassa odottelemme jonkin aikaa vuoroamme päästä kierroksille museoihin.
Gösta
Göstan kartanon yläkerrassa rikotaan rohkeasti rajoja kokonaistaideteoksella, jossa kaunokirjalliset tekstit yhdistyvät taideteoksiin ja ripustukseen.
Lue lisää näyttelyistä näistä linkeistä:
http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/21-gostan-ystavat/
http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/23-malli-ja-hullu-kuvailija/
Kartanon kultakauden helmistä siirryimme paviljongin näyttelyyn.
Paviljonki
Serlachius-museo Göstan kesän 2014 päänäyttely uudessa paviljongissa
asettaa rinnakkain pop-taiteen kansainväliset ja suomalaiset klassikot.
Niiden kanssa vuoropuhelua käyvät suomalaisten ja kansainvälisten
nykytaiteilijoiden teokset.
Lounaan jälkeen Gustaf-museoon.
Vaikuttava museorakennus valmistui G.A. Serlachius Osakeyhtiön pääkonttoriksi vuonna 1934. Vuorineuvos Gösta Serlachius halusi luoda siitä yhtiönsä käyntikortin. Funktionalismia edustava pääkonttori koristeltiin maineikkaiden taiteilijoiden töillä ja varustettiin aikansa parhaalla talotekniikalla.
Näyttelyiden aiheet liittyvät historiaan tai melkein mihin tahansa elämänilmiöön. Usein niillä on yhtymäkohta elämänmenoon pienellä suomalaisella paperiteollisuuspaikkakunnalla. Museon uuden perusnäyttelyn pääosassa oli Mäntän ensimmäinen patruuna Gustaf Adolf Serlachius. Uhkarohkeista liiketoimistaan tunnettu Serlachius kuului suomalaisen paperiteollisuuden uranuurtajiin. Museo on nimetty tämän särmikkään persoonan mukaan.
Gustaf-museossa pääosassa ovat tarinat. Uteliaat ja yllättävät näyttelyt
avautuvat kävijöille draamaa ja eri medioita hyväksi käyttäen. Museo on
niittänyt mainetta ja saanut palkintoja omintakeisilla näyttelytoteutuksillaan.
Paperiperkele
Paperiperkele tarjoaa kävijöille vahvasti dramatisoidun näyttelykokemuksen. Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachiuksen tarina kuljettaa katsojat kahdeksan kohtauksen reitillä tunnelmasta toiseen. Niissä puheenvuoron saavat Serlachius itse, hänen perheensä, vihamiehensä ja ystävänsä.
Lue lisää:
http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/1-paperiperkele/
Mäntästäkö kulttuuripääkaupunki?
No ei, Turkuhan voiton nappasi 2011, mutta hankkeesta ja Mäntän
kulttuurikaupungista löytyy asiaa tästä linkistä.
http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/2-gustafin-enkelit-operaatio-taidekaupunki/
Yksi kuva vielä ja sitten kotiin
Kauniissa säässä saimme taas retkemme tehdä. Ensi vuodenkohdetta ei ole vielä hahmoteltu. Matka toteutettaneen samaan tapaan kuin aikaisemminkin.
Hyvää vuoden loppupuolta kaikille!
Kulttuuriretki Kemiönsaarelle 31.08.2013
Vuoden 2013 Toivo Anttila-toimikunnan järjestämä kulttuuriretki suuntautui Kemiönsaarelle. Tavan mukaan ilmoitus retkestä oli kaikkiin auralaisiin talouksiin jaettavassa Aurankukassa, kunnan tiedotuslehdessä kuntalaisille. Retki on kaikille avoin ja tänä vuonna retkelle osallistui 34 henkilöä. Retken aiheena oli ”Amoksen jalanjäljissä”
Amos Anderson
syntyi 3. syyskuuta Kemiössä ja kuoli 2. huhtikuuta 1961 Dragsfjärdissä.
Hän oli suomalainen liikemies, lehdenkustantaja, kansanedustaja ja mesenaatti eli taiteen tukija. Hän testamenttasi omaisuutensa Konstsamfundetille, joka mm. pitää yllä Amos Andersonin taidemuseota Helsingissä ja Söderlångvikin kartanoa Kemiönsaarella Dragsfjärdissä.
Tutustumiskohteina olivat Sagalundin museo ja Amos Andersonin aikanaan
isännöimä Söderlångvikin kartano sekä Kemiön kirkko. Asiantuntevina
oppainamme toimivat Jarmo Kujala Sagalundissa ja Marjatta Grenman
Söderlångvikissä ja Kemiön kirkossa.
Oppaamme Jarmo Kujala kätteli ja toivotti kaikki retkeläiset henkilökohtaisesti tervetulleiksi Sagalundiin. Sagalundiin tutustumisen aloitimme kahvilla Cafe Adélessa, kävimme museokaupassa ja monipuolisessa näyttelyssä päärakennuksen yläkerrassa.
Pienoismalli Villa Sagalundista, rakennuksesta, joka on olemassa Sagalundin museokylässä. Villa Sagalund on rakennettu 1911 ja rakennus kertoo asukkaidensa, kahden kemiöläisen kulttuuripersoonan Nils Oskar Janssonin ja Adéle Wemanin elämästä.
Lähdimme kävellen Sagalundin puistoon
Jansson perusti Sagalundin museon vuonna 1900. Museopuisto on kuin pieni kylä kylässä, missä kesäisin voi tutustua mm. koulunkäynnin historiaan, käräjälaitoksen tapahtumiin ja maalaistalon elämään. Ulkomuseo on myös kasvitieteellinen museo.
Koulussa istuimme vanhaan malliin hiljaa, viitattiin, noustiin vastatessa ylös, niiattiin ja puhuttiin selvästi ja kuuluvasti mitä karttakepillä taululta näytettiin. Aakkoset kuulusteltiin. Opettelemista oli vanhoihin hyviin tapoihin, vaikka lähes kaikki olimme niitä omana kouluaikanamme joutuneet noudattamaan. Suvivirren veisuu meni muuten hyvin, mutta opettajan (oppaamme Jarmo Kujala) kanssa meillä ei ollut samoja sanoja. Virsikirjoja on aikojen kuluessa uudistettu siis useamminkin.
Kaunis kesäsää teki tutustumisen ulkomuseoalueeseen mukavaksi.
Labbnäs
Sagalundin jälkeen ajoimme Labbnäsin Lomakotiin lounaalle saaristolaispöytään. Amos Anderson lahjoitti aikanaan entisen emäntäkoulun Dragsfjärdin Martoille, jotka edelleen ylläpitävät mainiota loma- ja ruokapaikkaa. Nälkä oli jo niin kova, että Labbnäsistä ei tullut otettua kuin yksi kuva, rantasauna, joka on Dragdsfjärd-järven rannalla.
Labbnäsistä matka jatkuu Söderlångvikiin.
Söderlångvikin ja Amos Andersonin vaiheita meille selvitti Marjatta Grenman, loistava kultamerkkinen oppaamme. Taustalla näkyy kartanon viljelyaluetta tuhansine omenapuineen. Omenaviljelyksessä on kaikkiaan 23 hehtaaria. Omenatarha on yksi maamme suurimmista.
Tässä olemme kulkeneet jo puutarhurin asunnon ohi, nähneet sivuvasemmalla tilanhoitajan entisen asunnon ja saapuneet Amos Andersonin autotallille. Opastushetki, oppaan takana tosiaan autotallin seinä. Kuvapatsaat ovat jääneet yli Svenska Teaternin rakennuksesta, joka oli AA:lle ”oma teatteri”.
Lähestymme jo Söderlångvikin kartanoa, mutta kierrämmekin rakennukseen poikkeuksellisesti rannan kautta. Olemme harvinainen seurue, kun meillä on aikaa. Kuulimme sen jo edelliseltäkin oppaaltamme. Mielellämme halusimme nähdä enemmän kuin tavallisesti on mahdollista nähdä.
Rannan puolelle kartanon pihalle valmisteltiin illan tapahtumaa, kesän päättäjäistilaisuutta. Muinaistuli sytytetään klo 20. Monin paikoin tapahtumaa vietetään Venetsialaisten nimellä.
Aurinkokello näyttää olevan puoli neljä. Kesäaikaan siirtäminen ei käy kätevästi.
Pääsisäänkäynnin istutuksia.
Talon isäntä
Kiinnostuksen kohteena Marcus Wallenbergin tuoma lahjakello
Sitten siirryimme yläkertaan. Istuttiin leppoisasti ja kuunneltiin suurella mielenkiinnolla Marjatta Grenmanin tarinoita Amos Andersonin huikeasta elämäntarinasta.
Ja takaisin kohti Kemiötä. Matkamme jatkui vielä Kemiön kirkkoon.
Kaunis sää suosi retkeämme tänä vuonna. Monet retkeläiset olivat käyneet
Söderlångvikissä aikaisemminkin, useat jopa tämän vuoden toukokuussa,
mutta paikka tarjoaa nähtävää ja Amos Andersonin elämäntarina kuultavaa
moneksikin kerraksi. ”Minne mennään ensi vuonna?” oli kysymys,
mikä esittettiin paluumatkalla useaankin kertaan. Vielä ei vastaus ole valmiina, mutta talven mittaan tutkaillaan mielenkiintoisia kohteita. Nähdäänhän ensi vuonnakin?
Kulttuuriretki Hankoon 01.09.2012
Toivo Anttila-toimikunta järjesti kaikille avoimen retken Hankoon.
Ilmoitus retkestä oli kevään Aurankukassa, kunnan tiedostuslehdessä kuntalaisille, joka jaetaan jokaiseen auralaiseen talouteen.
Retkelle osallistui 47 henkilöä.
Retken teemana oli Mannerheim Hangossa.
Hangon vierailu aloitettiin kahvila-ravintola Neljän Tuulen Tuvalta, missä nautittiin aamukahvi ja maukas lohileipä. Neljän Tuulen Tupa on 1920-luvulla ollut kenraali C.G.E. Mannerheimin omistuksessa.
Retki jatkui kiertoajelulla Hangossa. Luontevana ja osaavana oppaana oli Anita Valmiala. Hangon museossa tutustuttiin näyttelyyn ”Hymyilevä kenraali – Mannerheim Hangossa”. Oppaana oli museonjohtaja Marketta Wall. Näyttelyn näkökulmana oli kenraali yksityishenkilönä.
Buffet-lounas nautittiin legendaarisella Hangon Casinolla.
Matka jatkui vielä Anita Valmialan opastamana Hangon historiaan tutustuen.
Moskovan rauhassa 12.3.1940 Suomi joutui luovuttamaan Hankoniemen ja Hangon kaupungin Neuvostoliitolle merisotatukikohdaksi.
Jatkosodan sytyttyä Hangon alueella oli erilaisia yhteenottoja. Suomalaiset eivät kuitenkaan ryhtyneet suurimittaiseen offensiiviin. Venäläiset vetäytyivät Hangosta 2.12.1941. Kaupunki jätettiin voimakkaasti miinoitetuksi, mikä aiheutti varotoimenpiteistä huolimatta useita vahinkoja. Hangosta luopuminen vahvistettiin lopullisesti Pariisin rauhansopimuksessa 1947.
Matka jatkui bussilla kaupungintalon taidegalleriaan, joka oli viimeinen tutustumiskohde Hangossa.
Auringostaan ja hiekkarannoistaan tunnettu Hangon rantakaupunki ei näyttänyt aurinkoisia kasvojaan. Vettä satoi kaiken aikaa, mutta kaupunki ja sen historia tulivat tutuksi. Monille käynti kaupungissa oli ensimmäinen, mutta halu tulla uudelleen jäi kytemään mieleen. Millainen olisikaan aurinkoinen, kesäinen Hanko.
Nähdäänkö ensi kesänä?
Kulttuuriretki Villa Maireaan 27.08.2011
Toivo Anttila-toimikunta järjesti kaikille avoimen retken Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Maireaan Porin Noormarkkuun. Retkelle osallistui 20 henkilöä.
Oppaana Villa Maireassa toimi Marjatta Huuhka Villa Mairea-säätiöstä. Kuvaaminen kohteen sisätiloissa oli kielletty, mutta piha-alueella sai kuvata vapaasti. Villa Maireaan pääsee tutustumaan vain ennalta sovitun opastetun ryhmän mukana.
Ryhmämme saapumassa Villa Mairean pihaan.
Villa Mairean sisääntulopiha
Vuosi 2010
Toivo Anttilan syntymästä 100 vuotta 2010.
Juhlavuoden ohjelmana toteutettiin:
Syntymäpäiväkakkua ja filmiesitys
9.12. 2010 tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta Toivo Anttilan syntymästä. Syntymäpäivän kunniaksi tarjottiin kakkukahvit ja Toivo Anttilan filmiesitys Aurasalissa klo 18.00. Kiitos tapahtumaan osallistuneille.
Tervehdyskäynti haudalla
Klo 17.00 toimikunta kävi Toivo Anttilan haudalla Auran hautausmaalla tervehdyskäynnillä sytyttäen kynttilän ja laskien haudalle havuseppeleen. Oman kukkatervehdyksensä toivat Toivo Anttilan kuvaajaystävät puheenjohtaja Pertti Kansa ja edellinen puheenjohtaja Mauri Lindfors Turun Elokuvaajista. Haudalla laulettiin Maa on niin kaunis-virsi. Haudalla puhuivat Toivo Anttila-toimikunnan puheenjohtaja Hannele Tanner-Penttilä sekä Turun elokuvaajien puheenjohtaja Pertti Kansa
Turun Kameroiden juhlanäyttely
4.-31.12.2010 Auran kirjaston näyttelytilassa oli esillä Turun Kameroiden 80v.-juhlanäyttely, missä esillä myös Toivo Anttilan valokuvia.
Topi-visa ratkennut:
31.01.2010 päättyneen näyttelyn yhteydessä toteutettiin Topi-visa sekä Auran kunnan nettisivuilla että kirjaston näyttelytilassa ollein vastauslipuin. Kaikkiaan visaan osallistui 28 henkilöä. Arvonta suoritettiin Auran kirjastossa. Onnettareksi pyydettiin kirjastoon asioimaan poikennut Merja Toivonen. Palkintona olleen TA:n grafiikatyön ”Louhoksella” voitti
Tuomas Leinonen Marttilasta. Onnea! Kiitos kaikille osallistujille.
Kameralahjoitus kouluun
3.11.2010 Juhlavuoden kunniaksi Toivo Anttilan testamenttivaroin muistettiin myös Auran koululaisia. Yhtenäiskoulun kuvataideopetuksen käyttöön hankittiin 4 digitaalista järjestelmäkameraa sekä Topin aikanaan hankkima digitaalinen videokamera. Näin haluttiin kunnioittaa Topin muistoa valokuvaajana ja elokuvan tekijänä. Kamerat ovat pääsääntöisesti käytössä yhteinäiskoulun kuvataideopetuksen käytössä, missä toimii vakituinen kuvataideopettaja. Kameroita voidaan tarpeen mukaan lainata Kirkonkulman koululle, jos siellä järjestetään valokuvauskurssi.
Topin lahja Auran kultturitoimelle
Toivo Anttila-toimikunta on hankkinut Toivo Anttilan testamenttivaroin Auran kirjaston näyttelytilaan vitriinit, joiden avulla voidaan saada monipuolisesti esille Toivo Anttilan elämästä kertovaa aineistoa. Vitriinit jäävät pysyvästi näyttelytilaan ja niitä voidaan käyttää myös muiden näyttelyiden esillepanoon. Lisäksi hankittiin alumiiniset julisteiden ja kuvien ripustuslistat, jotka jäävät pysyvästi näyttelytilan käyttöön eri näyttelyihin.
4.1.-31.1.2010 Toivo Anttilan elämänkaarinäyttely Auran kirjaston näyttelytilassa
Toivo Anttilan syntymästä 100 vuotta-näyttely
Näyttely aloitti juhlavuoden tapahtumasarjan. Näyttelyssä oli esillä tauluja Eila Anttila-Nurmen kokoelmasta ja hänen kokoamansa runsas valokuva-albumi Toivo Anttilan elämänkaaresta sukulaisperheen näkökulmasta.
4.6.2010 Veteraaneille ja apujoukoille järjestettiin kulttuuriretki Someron Hiidenlinnaan ja Somerolle.
Mukana 26 matkalaista. Tutustuimme Hiidenlinnan jykeviin, taidokkaasti ja omaperäisesti toteutettuihin rakennuksiin.
Valokuvanäyttely Kuvia Toivon tapaan… kuvia auralaisista juhlatilaisuuksista 1950-70-luvuilta
Näyttely oli esillä kirjaston näyttelytilassa 9.1.-30.1.2009
Taidenäyttely Kuvia Toivon tapaan 2008… öljyvärimaalauksia 1970-1990-luvuilta
Näyttely oli esillä 3.1.-31.1.2008 Auran kirjaston näyttelytilassa.
Kuvia Toivon tapaan.. valokuvanäyttely 2007
Näyttely oli esillä tammikuun 2007.
Virtuaalimuseon avajaiset
Virtuaalimuseon avajaiset olivat suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2007 klo 12.00 Aurasalissa. Virtuaalimuseo Toivon tapaan-hankkeen projektipäällikkö, HuK Ari Vilen kertoi taitelija Toivo Anttilan elämän vaiheista ja Toivo Anttila toimikunnan puheenjohtaja Hannele Tanner-Penttilä esitteli museon.
Tilaisuus järjestettiin päivällä niin, että koululaisillakin oli mahdollisuus tutustua Toivo Anttilan perintönä Auran kunnalle jättämään paikallishistorialliseen aineistoon.. Kaksi luokkaa opettajineen osallistui tilaisuuteen.
Tilaisuus oli avoin kaikille. Lehti-ilmotuksen perusteella oli joukko kuntalaisia lähtenyt kuuntelemaan ja katselemaan, mitä vasta avatusta museosta on mahdollista löytää.
Erityisen kiinnostuneina ja aina myös uutta tietoa tuovina paikalla olivat Turun Elokuvaajien edustajat Mauri Lindfors, Jukka Mäkilä ja Pertti Kansa. He kaikki ovat Topin harrastekavereita ja hyviä ystäviä. Pertti Kansa on muuntanut Toivo Anttilan filmit DVD-muotoon.
Museon esittelytilaisuus palveli myös hyvin Auran sivistystoimen alaisen kulttuuritoimen tiedonvälitystä. Oli hienoa saada esitellä hankkeen lopputuotos samaan aikaan sivitysjohtajalle, kirjastotoimenjohtajalle ja kirjastonhoitaja-kulttuurisihteerille.
Toivo Anttilan filmiesitys
oli Auran markkinoiden aikaan lauantaina 10.3.2007 klo 14.00 Aurasalissa.
Tilaisuuteen oli saapunut n. 80 katsojaa.
Lyhytelokuvien lisäksi Hannele Tanner-Penttilä esitteli myös 28.2.2007 avatun virtuaalimuseo Toivon tapaan. Tilaisuudessa katsottiin mm. filmit: Toivo Anttilan 70-vuotisjuhlanäyttely v. 1980, Kyrön kisat v.1955, Kelirikko 1953-55?, Kokkojuhla 1958, Uimahyppyjä, Unijuomaa, Jäiden lähtö, Huhtikuun uimarit, Lastuja.
Filmiesitysten tarkoituksena ei ole yksistään näyttää Toivo Anttilan filmejä vaan käydä keskustelua yleisön kanssa ja kartuttaa tietoa filmien kuvaamista tapahtumista ja tunnistaa filmeissä esiintyviä henkilöitä. Muutamia filmejä oli näytetty jo aikaisemminkin yleisöesityksessä, mutta tälläkin kerralla uutta tietoa karttui.
Samoin yleisöä rohkaistiin kertomaan pieniäkin muistoja ja tarinoita Toivo Anttilasta virtuaalimuseon muistelulaatikkoon. Tavallista kirjepostia otetaan myös mielellään vastaan. Postin voi osoittaa Toivo Anttila toimikunnalle Auran kirjastoon.
Yleisön toiveena oli, että vaikka filmit tulevat lähiaikoina kirjastoon lainattavaksi, vielä järjestettäisiin yleisöesityksiä. Toive tullaan toteuttamaan, aika ilmoitetaan myöhemmin.